John Lagerstedt
Markku Saari

Maarintaman järeät tykkipatterit

Kookkaimmat Helsingin alueella ensimmäisen maailmansodan aikana olleet tykit olivat meririntaman 245 mm:n rannikkokanuunoita. Maarintaman tehokkainta aseistusta edustivat 280 mm:n mörssärit ja 152 mm:n Canet tykit. Linnoituksen aseistamiskomitean kokouksessa 19.9.1916 asialistalla oli esitys 305 mm:n tykkipatterin pystyttämisestä Munkkiniemeen (Talvio 1982, 191). Muita mainintoja 305 mm:n tykkipattereiden rakentamisesta Helsinkiin ei kirjallisista lähteistä ole vielä löytynyt.

305 mm:n tykki Sõrven patterilla (Eesti)
305 mm:n tykki Sõrven patterilla Eestissä
Saarenmaan eteläkärjessä.

Aseistamiskomitea ilmeisesti päätti rakentaa patterin, koska sellainen Munkkiniemestä löytyy. Gert Skytten puiston kallioon on louhittu kaksi suurta kuoppaa ja niiden väliin leveä yhdyshauta. Yhdyshaudan keskivaiheille on suunniteltu ilmeisesti suojahuonetta tai vastaavaa rakennetta; kallioon on ainoastaan louhittu sitä varten kuoppa. Tykkiasemien perustat on ehditty valaa betonista valmiiksi. Patterin yhteydessä on kaksi luolaa. Toinen on patterin eteläpuolella ja toinen patterin keskikohdan alapuolella.

Jostakin syystä Munkkiniemen järeää patteria ei esitetä missään julkaistussa inventoinnissa. Sen rakentamisajankohdan pystyy kuitenkin rajaamaan todennäköisimmin ensimmäiseen maailmansotaan.  Patteri ei esiinny missään jäljelle jääneissä venäläisissä linnoituskartoissa. Rakentamiseen on todennäköisesti ryhdytty vasta vuoden 1916 lopussa tai vuoden 1917 alussa. Maaliskuun vallankumous hidasti linnoitustöitä huomattavasti ja viimeisimmät rakenteet eivät ehtineet jäljelle jääneisiin linnoituskarttoihin. Helsingin maa- ja merilinnoituksesta on Suomessa arkistoituna erittäin vähän venäläisten alkuperäisiä linnoituskarttoja tai rakennuspiirroksia.

Patteri on rakennettu varmuudella ennen toista maailmansotaa. Puolustusministeriö selvitti v.1938 Helsingin maalinnoitusten laitteiden sijainnin ja kunnon. Tarkoituksena oli kartoittaa sotateollisuudelle sopivat kalliosuojat ja muut rakenteet. Peitepiirroksessa 1:20.000 karttaan, joka on päivätty 26.2.1938 on Munkkiniemeen merkitty kaksi tykkiasemaa sekä kaksi luolaa. Vuodelta 1941 olevassa peitepiirroksessa eteläisempi luola on merkitty varustetuksi lämmityslaitteella ja pohjoisempi luola on merkitty keskeneräiseksi louhintatöiden osalta. Toisen maailmansodan aikana samalla kalliolla sijaitsi ilmatorjuntatykkien asemia. (Sota-arkisto ja Sotamuseo.)

Patterin rakentamisajankohtaan ja aseistukseen löytyy vihjeitä myös Eestin puolelta. Pietarin puolustukseen kuuluva ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettu Tahkunan 305 mm:n tykkipatteri valmistui v.1917 Hiidenmaan saaren pohjoiskärkeen. Patteri oli tarkoitettu neljälle tykille. Tahkunan patterin 305 mm:n tykkien perustarakenteet ovat täsmälleen saman malliset ja kokoiset kuin Munkkiniemen patterilla. (Gustavson 1993, 8.)

305 mm:n tykki, Eesti, Tahkuna
Eestissä Hiidenmaan Tahkunan järeää patteria puretaan v.1920.

Munkkiniemen patteria muistuttavia rakennelmia löytyy myös muualta Helsingistä. Etelä-Haagassa ja Koskelassa on keskeneräiset patterit. Kummassakin on kaksi kookasta tykinasemaa, jotka on ollut tarkoitus yhdistää toisiinsa leveällä yhdyshaudalla. Kummankin patterin yhteydessä on aloitettu luolien louhinnat kallioon.

Vielä yksi mahdollinen patteri löytyy Patolasta Kustaankartanon vanhainkodin piha-alueelta.Kirjassa Maunula, kaupunginosa Keskuspuiston kainalossa paikkakuntalaiset muistelivat: "Kesäisin nuoret kävivät uimassa Tuusulantien toisella puolella nykyisen Kustaankartanon alueella olevassa 'montussa', jonka muodosti kaksi kalliolle tykkien alustaksi kaivettua kuoppaa. Vettä niissä oli 4-5 metrin syvyydeltä. Vesi kuopissa oli puhdasta. Kuopat lienevät vieläkin jäljellä." (1993, 29.) Toinen kuopista on hävinnyt vanhainkodin pihamaan alle, mutta toinen pyöreä kuoppa on vielä jäljellä sekä sen alapuolella kallioon louhittu luola, jonka rakenteita on tosin myöhemmin muutettu.

Kaikki edellä mainitut kohteet sijaitsevat muita tykkipattereita sisemmällä linjalla, jonkin verran vuoden 1914 aikaisten kenttälinnoitusten vyöhykkeen ulkopuolella. Jos Helsingin linnoitukseen olisi asennettu kahdeksan 305 mm:n tykkiä, se olisi merkinnyt huomattavaa parannusta sen tulivoimaan. Obuhovin terästehtaan 305 mm:n järeä 52 kaliiperin rannikkokanuunan kantama oli yli 40 km. Krepost Sveaborgin linnoitus olisi voinut tulittaa mantereella helposti Kirkkonummen, Tuusulan ja Sipoon alueita. Meririntaman suuntaan kantama olisi riittänyt pitkälle yli Suomenlahden keskiosan. Helsinkiin patterit eivät siis koskaan ehtineet valmistua eikä 305 mm:n tykkikalustoa ollut kaupungin asevarikoilla sodan loppuessa.

Tallinnan linnoituksen maarintamalla oli ainakin neljä järeää 305 mm:n patteria, joista osa oli tosin aseistettu ainoastaan yhdellä tykillä (Helme 1992, 21-22). Venäjän rannikkotykistöllä oli huutava puute järeästä tykkikalustosta. Kaikki aseet sijoitettiin välittömästi asemiin sitä mukaan kuin maan kangerteleva aseteollisuus sai niitä valmiiksi. Suomeen jäi v.1918 venäläisiltä 305 mm:n tykkejä Inon rannikkolinnakkeelle sekä Örön saarelle. Kuivasaareen rakennettiin 1930-luvulla panssaritorni, johon asennettiin kaksi 305 mm:n kanuunaa. (Enqvist 1999, 175-180.)

Yksityiskohtaisemmat tiedot oletetuista Helsingin maalinnoituksen järeiden pattereiden rakenteista:

Munkkiniemi
Haaga
Patola
Koskela


Lähteet

Amirhanov, L. 1995. Morskaja krepost Imperatora Petra Velikogo. Sankt
Petersburg: Morskoj regionalnyj tsentr.

Enqvist, O. 1999. Itsenäisen Suomen rannikkotykit 1918-1998. Sotamuseo. Jyväskylä: Gummerus.

Gustavson, H. 1993. Merekindlused Eestis 1913-1940. Tallinn: Olion.

Helme, M. 1992. Pietari Suuren merilinnoituksen rautatie. Tallinn: AS Ilo.

Maunula, kaupunginosa Keskuspuiston kainalossa. 1993. Maunulaseura, Forssa.

Talvio, P. 1982. Viaporin linnoitus ja sen tykistö vuosisadan vaihteesta vallankumoukseen. Sotahistoriallinen aikakauskirja 2, Joensuu.

Sota-arkisto:
Helsingin teollisuuspiirin karttoja, Vanhempi kartta- ja piirroskokoelma kansio 118.
Förteckning öfver batterier med kanoner på Sveaborgs Fästningsområdes landfront, PM 47.

Sotamuseo:
Helsingin teollisuuspiirin 1938 suorittama Helsingin maalinnoituksen laitteiden inventointiluettelo sekä kartat.

Aloitussivu - Uusia kohteita -sivu  


© 2000