John Lagerstedt
Markku Saari

Helsingin maalinnoituksen kaponieerit

Sivustatulta ampuvia vahvoja tuliasemia eli kaponieerejä on loytynyt maalinnoituksen alueelta toistaiseksi vain neljä kappaletta:

Maununneva XXIII:1, suurikokoinen betonikaponieeri

Laajalahti XXXI:5, kahdesta erillisestä tuliasemasta muodostuva kaponieeri

Rajakylä IV:3, keskeneräinen kaponieeri, sekä suurikokoinen konekivääriasema

Kivikko IV:10, keskeneräinen rakenne

Arkistolähteet eivät tunne edellä lueteltuja laitteita. Niissä on kuitenkin maininta neljästä muusta kaponieerista. Vuonna 1938 Helsingin teollisuuspiirin inventoinnissa on mainittu kaksi sivustatuliasemaa tukikohdan XXXII alueella Pohjois-Tapiolassa, sekä kaksi asemaa tukikohdassa III Rajakylässä. Inventoinnin laskutavan mukaan on mahdollista, että kaksi sivustatuliasemaa tarkoittaa yhtä kaponieerikokonaisuutta. Inventoinnissa mainitaan lisäksi yksi kolmelle konekiväärille tarkoitettu sivustatuliasema Kannelmäessä kohteessa XIX:6. (Helsingin teollisuuspiirin inventointi 1938, Sotamuseo.) Samainen kaponieeri on merkitty myös Venäläiseen maalinnoituksen karttaan v.1917 (Sota-arkisto). Kohde on nykyään täysin tuhoutunut kerrostaloalueen alle. Myös tukikohta XIV:ssä mainitaan olleen v.1915 kaponieeri (Talvio 1982, 181).

Yksityiskohta linnoituskartasta
Nykyisen kannelmäkeläisen kerrostaloalueen alle jäänyt kaponieeri kohteessa XIX:6 (venäjänkielisessä tekstissä lukee 'kaponir'). Vaikuttaa siltä, että kaponieeri on tulittanut peltoaukean yli lounaaseen kohteen XX:2 sisempää piikkilankaestettä pitkin. (Yksityiskohta Volhovskin rykmentin kartasta v.1917, Sota-arkisto)

Kaponieerin mallipiirroksessa mainitaan laitteen aseistukseksi konekiväärit (Museovirasto). Maununnevan kaponieerissa XXIII:1 on kuitenkin poikkeuksellisen suuret ampumatarvikekomerot, joita on yhteensä kuusi kappaletta. Kaponieerin aseistukseksi onkin ehkä suunniteltu pieniä tykkejä. Venäläiset ottivat v.1892 käyttöön  57 mm:n 26 kaliiperin kaponieeritykin, joka oli tarkoitettu linnoituslaitteiden sivustatulitukseen ja lähipuolustukseen. Suomeen näitä tykkejä jäi v.1918 venäläisiltä n.17 kpl. (Enqvist 1999, 82.) Maununnevan kaponieerin tuliasemat ja ampuma-aukot ovat niin pahasti vaurioituneet, ettei minkäänlaista varmuutta aseistuksesta pysty esittämään.

Kaponieeritykki
57/26 K venäläinen lähitorjuntaan tarkoitettu kaponieeritykki.


Lähteet

Enqvist, O. 1999. Itsenäisen Suomen rannikkotykit 1918-1998. Sotamuseo. Jyväskylä: Gummerus.

Talvio, P. 1982. Viaporin linnoitus ja sen tykistö vuosisadan vaihteesta vallankumoukseen. Sotahistoriallinen aikakauskirja 2, Joensuu.

Museovirasto:
Venäläisen insinöörikomennuskunnan mallipiirros 1569,
Museoviraston rakennushistorian osaston arkisto.

Sota-arkisto:   
Kartta Viaporin linnoituksen pohjoisesta rintamasta 510. Volhovskin rykmentin alueelta v.1917. Vanhempi kartta- ja piirroskokoelma, kansio 90.

Sotamuseo:
Lukkari, R. 1938. Helsingin maalinnoituksen laitteiden luettelo. Helsingin teollisuuspiiri. K-E, Löfgrenin v.1970 puhtaaksikirjoittama teksti asiakirjasta: Liite: Hel.tp.E:n Kirj No 62/sal.38 salainen, Yleisesikunnan kirjasto 45.1471.

 

  Aloitussivu - Uusia kohteita sivu - Tuli- ja tähystysasemat sivu

Muut kaponieerit: Maununneva - Laajalahti - Rajakylä - Kivikko

 


© 2000