Majoitus

Helsingin maa- ja merilinnoituksen rakentaminen teki Helsingistä ja sen ympäristön kunnista valtavan työmaan sekä sotilasleirin. Linnoitustyöt muodostivat suuren rasitteen alueen asukkaille, sillä linnoitustyöläisiä ja venäläistä sotaväkeä majoitettiin maatilojen ym. asuinrakennuksiin. Lisäksi sotilasviranomaiset hankkivat pakko-otolla taloja ja talousrakennuksia esim. latoja linnoitusrakentajien käyttöön. Linnoitusalueelle ja metsätyömaille rakennettiin parakkeja, hevostalleja ja muita huoltorakennuksia. Sodan loppuvaiheessa suunniteltiin mm. Hagalundiin rakentaa 200 hengen parakki, keittiö ja ruokala 500 miestä varten, elintarvikevarasto, seitsemän hevosen talli, lato kuormastoa varten sekä 20 paikkainen käymälä, mutta vallankumous esti töiden toteutumisen.

Leirialue Oulunkylässä
Talon takana näkyy venäläisten leirialue v.1916 nykyisen Kylävanhimmantie ja Satulasepäntie seuduilla. (Kuva: Svensk Förening i Åggelby)

Väliaikaisempana majoituksena käytettiin telttoja sekä yksinkertaisia maakuoppaan sijoitettuja parakkeja. Jälkimmäisiä käytettiin myös ympärivuotisesti. Venäjän armeijan ohjesäännön mukainen talviasuttava maakuoppaparakki rakennettiin siten, että maahan kaivettiin asumuksen pohjan kokoinen 0,5 - 1 metrin syvyinen kuoppa, johon rakennettiin puuriukurakenteinen harjakatto. Katto peitettiin oljilla ja turpeella. Katon yläosaan jätettiin valoaukot. Sisäänkäynti oli asumuksen päädyssä. Talvikäyttöön tarkoitetussa rakenteessa oli myös tulisija. Rakennusten tilapäistä luonnetta kuvaa se, että ne olivat jo osittain sortuneet v.1918.

 Parakki Snettansilla        Parakki Nupurissa
Ulkokuvan oikeassa reunassa maakuoppaparakki Espoon Snettansin metsätyöalueella. Katon yläreunassa näkyvät valoaukot (Kuva: Espoon kaupunginmuseo). Sisäkuvassa Nupurissa ollut maakuoppaparakki (Kuva: yksityiskokoelma, kuvannut Rolf Winter v.1918).

Lisää kuvia maakuoppaparakeista (Kuvat yksityiskokoelmasta, kuvannut Rolf Winter v.1918):
Ulkokuva Nupurin parakista
Pääty ja sisäänkäynti Nupurin parakkiin

Tilapäisparakki kesäkäyttöön
Kesäkäyttöön tarkoitettu tilapäisparakki eli 'hytty' päädystä katsottuna.
(Kuva kirjasta: Meinander, L. 1887: Oppikirja kenttälinnoitusopissa)

Maalinnoituksen tukikohtien taustoilta löytyy usein säännöllisiä suorakulmaisia n. 0,5 metriä syviä kuoppia. Pienimmät kuopat ovat vain muutaman neliömetrin kokoisia, kookkaimmat ovat 20 x 20 metrin suuruisia. Ne ovat todennäköisesti parakkien pohjien jäännöksiä. Suurikokoisen majoitusalueen jäljet on nähtävissä Oulunkylässä kohteen XXI:6 kaakkoispuolella, jossa metsäisen notkelman loivalta rinteeltä löytyy 28 kuoppaa. Alueelle oli v.1915 majoitettu  liivinmaalainen joukko-osasto eli druzina numero 351.

Parakin kuoppa II:7
Majoitusalueesta löytyy enää vain säännöllisen muotoisia
kuoppia. Kuva Länsimäestä, tukikohta II. (1999)

Kaivo, ptri 61
Majapaikkojen lähelle on myös tehty kaivoja.
Hirsillä vahvistettu kaivo Vuosaaressa patteri 61:ssä. (1999)

 

Edellinen sivu - Aloitussivu - Maarintamasivu - Seuraava sivu


© 2000